tag:blogger.com,1999:blog-3712962719658616184.post5431345247492517537..comments2013-01-30T21:51:01.596-08:00Comments on Pikkulilli: Äidin onniPikkulillihttp://www.blogger.com/profile/13481162350711031881noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-3712962719658616184.post-90366185254444190272009-03-13T13:12:00.000-07:002009-03-13T13:12:00.000-07:00Mistäpä sitä ikinä tietää:)Tämä adoptio nostaa jos...Mistäpä sitä ikinä tietää:)<BR/>Tämä adoptio nostaa joskus ihan hassujakin tunteita pintaan, kuten tämä mun kirjoitus osaltaan osoitti. Itse olen saanut tulla äidiksi "kahta eri reittiä" ja molemmat ovat olleet aika mielettömiä kokemuksia. Erilaisia, mutta yhtä arvokkaita. Ja ne ovat opettaneet paljon, koska tavallaan sitä on välillä aika paljas omien hämmentävien tunteidensa edessä. Enää en näin ajattele, mutta silloin pienen ohikiitävän hetken koin tällaisenkin "hölmön" fiiliksen. Olin itse juuri saanut kokea ja olin kokemassa jotain ihmeellistä ja yhtäkkiä vain tajusin, että en voikaan jakaa tätä tunnetta niiden kaikkein läheisimpien ystävieni kanssa ja se oli niin hämmentävä tunne, etten ensin osannut tuntea muuta kuin sääliä ystävääni kohtaan. Nyt tämä tunne tuntuu ihan älyttömältä, vaan tulipa nyt sekin jaettua teidän kanssanne...Pikkulillihttps://www.blogger.com/profile/13481162350711031881noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3712962719658616184.post-10658172768602723022009-03-13T09:52:00.000-07:002009-03-13T09:52:00.000-07:00Hieno kirjoitus! Mutta onko varmaa, ettei ystäväsi...Hieno kirjoitus! Mutta onko varmaa, ettei ystäväsi koskaan tule kokemaan adoptioäidiksi tulemista?Heinihttps://www.blogger.com/profile/08432083501034595325noreply@blogger.com