Helppo elämä

Tänään päätin tehdä suursiivouksen. Aloitin sen vanhasta perintönä saadusta piirongista, johon olen viimeisen kymmenen vuoden aikana paiskannut kaikki henkilökohtaiset tavarani. Nyt perintöpiirongille koitti uusi aika, koska piironkihuoneesta on tullut Pikkusiskon oma huone ja siksi päiväkirjat, valokuvat ja koulutodistukset saavat väistyä palapelien ja barbie-nukkejen tieltä.
Sen piti olla suhteellisen helppo homma, koska päätin olla käymättä lävitse jokaista lippusta ja lappusta. Ei se ollut. Se olikin vaikea.
Se oli matka elämääni lapsuudesta tähän päivään. Koulukuva ala-asteelta on otettu luokassa, joka ei ole enää koululuokka. Nostalgista ja surullista. Voin vieläkin tuntea, miltä aamukirpeä ilma koulun pihalla tuoksui tähän aikaan vuodesta. Pyöräparkki, opettajan asunto, keinut.

Kaikkia valokuvia en edes pystynyt katsomaan. Kuten sitä, jossa Isoveli istuu pienenä suloisena pyöreäposkisena poikana äitini sängyn päädyssä ja silittää mammansa hiuksia. Kaksivuotias jättämässä jäähyväisiä. Äitini silmäkulmassa on kyynel. Hänkin jättää jäähyväisiä. Päiväyksen mukaan äitini eli kuvan oton jälkeen enää viikon.
Muutamilta vuosilta näyttävät kuvat puuttuvan kokonaan. Avioerovuosia. Jokunen löytyy, ja niissä hymyilen onnellisena. Vaikka en ollut onnellinen.
Esikoisen syntymä, ilon ja surun kyyneleitä samaan aikaan.
Paljon tuttuja kasvoja, joita en enää voi nähdä ympärilläni. Näinkö moni ihminen, joka oli minulle kerran niin tärkeä ja joka oli minua niin lähellä, on nyt poissa? Paikkoja, joissa vietin joskus paljon aikaa ja joihin en enää voi mennä. Enkä kai haluaisikaan.

On siellä paljon sellaistakin, mikä on edelleen läsnä ja tärkeää. The Adulteresse`s Child, Authorship and Desire in the Nineteenth-Century Novel. Naisen salattu intohimo ja minun salattu intohimoni sen tutkimiseen. Tai ei edes salattu, mutta toistaiseksi hyllytetty. Ruutupaperivihko, johon kirjoitettu kanteen kuulakärkikynällä "väitöstutkimus". Täynnä tyhjiä sivuja. Vaatii suurta tahdonvoimaa pakata ne vieläkin syrjään. Muuten Peukku ja lapset löytävät minut illalla paperi- ja kirjapinojen alta.

Jos olisin saanut päättää, olisin minä helpommankin elämän voinut ottaa. Mutta ehkä se on hyvä näin. Illalla lämmitän saunan ja ihmettelen, miten hyvin kaikki nyt onkaan.