maanantai 31. elokuuta 2009

Tyttäreni

Minun tyttäreni on erityinen tapaus. Hänen kanssaan sellaiset käsitteet kuin aika ja tila saavat aivan uudenlaisen merkityksen.
Ei ole olemassa sellaista tilaa, jota hän ei täyttäisi. Hän ei ole koskaan huomaamaton, sivussa. Hän on keskellä, reunoilla, kaikkialla. Hän täyttää jokaisen kolon, hänen äänensä kantaa kaikkialle.
Sitä kutsutaan myös karismaksi.
Aika on hänelle merkityksetön. Hän on eilisessä, tässä ja tulevaisuudessa. Hän sekoittaa muistonsa, mielensä ja ajatuksensa. Hänelle looginen on maagista.
Hän kävelee keskellä katua, hän tulee sisälle karmit kaulassa. Hän kulkee pää pystyssä, hän on tehty ylpeydestä.
Mikään ei jää häneltä huomaamatta, yksikään asia ei häneltä unohdu.
Hänestä ei pääse irti silloinkaan, kun hän ei ole luonasi.
Jokainen ihminen, joka on hänet kohdannut, tulee aina muistamaan.

3 kommenttia:

Team Harjavalta kirjoitti...

Nii-i, noin se juuri on !

Rakas pieni Aurinkoisemme <3

Salanimi kirjoitti...

Ihana kirjoitus, meillä asuu samansorttista väkeä :)

Pikkulilli kirjoitti...

Näin vähän arvelinkin, Salanimi:)
Ja lämpimät aurinkoterveiset Team Harjavallalle...