torstai 21. heinäkuuta 2011

Pikkulillin selviytymisopas vieraiden varalle

Kun kerran alkuun päästiin, jatkan samaa huushollerska-linjaa.
Tässä tulee Pikkulillin selviytymisopas vieraiden varalle:
Kun ystävä soittaa tulevansa käymään minuutin kuluttua tai kun naapuri pelmahtaa ovesta yllättäen, älä selittele mitään, vaan ole aidosti iloinen. Jos nurkasta löytyy likaiset kalsarit ja kuistilta koiran paskaa, ystäväsi ei varmaan halua kuulla, että voi voi meillä on taas tämän näköistä. Hän haluaa kuulla, kuinka ihanaa on, että hän tuli! Tai jos tapahtuu ihan pahinta, mitä Pikkulillille on ikinä tapahtunut: appiukko tulee yllättäen ja käy vessassa, jonka lavuaarin reunalta löytyy siististi nippuun kääritty käytetty kuukautisside. Auts! Silloinkin on paras olla vaan ja hymyillä, heh!
Jos taas puolituttu tai ihan uusi ystävä tulee ja haluat esittää hänelle, että teillä on muka joskus siistiä, toimi näin: petaa sängyt, sytytä muutama tuoksukynttilä ja kolaa vanhalla lumikolalla tavararöykkiöt sängyjen alle ja kaappeihin. Anna vielä jokaiselle lapselle muovikassi, käske heidän täyttää ne tavaroilla ja heittää piiloon. Ja kas, vieraita odottaa siisti ja hyväntuoksuinen koti!
Tarjoiluistakaan ei kannata stressata. Tee nän: laita uuni 200 asteeseen, sipaise piirakkavuokaan nokare voita ja heitä uuniin. Sulata sen jälkeen 200 grammaa voita ja sekoita siihen ensin puoli muumimukillista sokeria, sitten 1 mukillinen jauhoja, 1 kananmuna, kolmannes mukillista maitoa, 1 teelusikka leivinjauhetta ja pari teelusikkaa vaniljasokeria. Ota sitten vuoka uunista, levitä pullasutilla voi vuokaan, kaada löysä taikina vuokaan ja etsi kaapista jotain piirakan päälle. Marjat, hedelmät tai vaikkapa omenat kanelin kanssa kelpaavat mainiosti. Banaanista, kanelista, jäätelöstä ja kinuskikastikkeesta saat lasten suosikkia. Kun hätätäyte on huitaistu piirakan päälle, paista puolisen tuntia. Kun vieraat saapuvat, älä vaan mainitse, miten helppo ohje oli vaan esitä Marttojen kunniajäsentä sievästi esiliinassa hymyillen. Ja mikä parasta, tämä piirakka on taivaallisen pehmeää ja suussasulavaa!
Näin Pikkulilli hämää puolituttujaan :)

5 kommenttia:

Annu kirjoitti...

Pitäis oikeasti opetella tohon!!Ainaiset selittelyt puolin ja toisin poikkeuksetta joka yllätysvieraalle/vierailulle on aika
naurettavia....
maa elää tavallaan-vieraat tulee ajallaan, sano meijän mummokin.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos! Marttailu saa usein yliotteen täällä.. nyt teen parannuksen ja otan rennommin. Se on joskus vaan niiiiin vaikeeta:)

ja kiitos superpannarin tuunatusta ohjeesta, olin ehtinyt jo unohtaa sen olemassaolon.

esme

Team Harjavalta kirjoitti...

Tää kirjoitus tuli hämäävän lähellä meidän käyntiä :)
Mutta en suostu ajattelemaan meitä puolituttuina...

... :)

Pikkulilli kirjoitti...

Kyllä toi edellinen kommentoija on ihan kokotuttu = ystävä!

Salanimi kirjoitti...

Aah, loistava asenne! Ja täällä myös tulee todellakin tuikitarpeeseen, nääs täällä on tavattoman tavallinen näky, että joka paikka rempsottaa :D