Näin äitienpäivän aaton aattona mieli on korkealla, vaikka kyseinen juhlapäivä vetääkin aina mielen vähän iloisen haikeaksi, kirpeän kipeän suloiseksi. Äitienpäivänä mietin äitejä, jotka eivät voi olla lastensa luona. Nämä ovat äitejä siellä jossain kaukana tai tässä vieressäni, jotka ovat joutuneet antamaan lapsensa pois. Ajattelen äitejä, joiden lapset ovat vielä jossain maailmalla. Äitejä, joiden syli on vielä tyhjä.
Näiden äitien puolesta lähetän pienen pyynnön Taivaan Isälle ja rutistan omat lapseni tiukasti syliini.
Syy iloiseen mieleen ei ole vain ihana kevätaurinko ja tuleva juhlapäivä, vaan se juttu, että meille taitaa todellakin olla tulossa lapsi! Ihan oikea pieni lapsi! Kaiken tämän epävarmuuden keskellä olen saanut järkähtämättömän varmuuden siitä, että lapsi tulee. Jonain päivänä.
Hän saa olla suklaata kuten tuleva kaunis Isosiskonsa tai vaniljaa niinkuin reipas Isoveljensä. Haluan hänen olevan ihan tavallinen pieni lapsi, särkynytkin. Hänen ei tarvitse olla ihan kokonaan kuuleva, kokonaan näkevä; hänellä ei tarvitse olla ihan suorat jalat eikä ehjä sydän, kunhan hän vaan on. On. Oikea lapsi. Muuta vaatimuksia ei meillä ei sitten olekaan.
Paitsi se että saisin olla hänen äitinsä. Ja tuo toinen tuossa saisi olla hänen isänsä.
4 kommenttia:
Niinpä! Kylmät väreet kulkevat myös minun selässäni näin hienon päätösen/toiveen edessä... Ja jollain selittämättömällä tavalla se tuntuu niin oikealta ja luonnolliselta.. Tuntuu, että myös omassa päässäni on jokin aluillaan oleva "prosessi", en tiedä liittyykö se jo olemassa oleviin lapsiini(ado 3v ja bio 7v), entisiin vai TULEVIIN hoitolapsiini vaiko jopa tuleviin omiin lapsiini.. Mutta lapsiin se selvästikkin liittyy!
Hienoa Pia! Meillä onkin ihan samanmoinen pesue kasassa, saman ikäiset lapset...Ehkäpä teillekin on joku tulossa!
Niinpä onkin samanikäiset, ja jotenkin ehkä samanoloisetkin.. Jostakin syystä siun kirjoitukset TUNTUNEET niin valtavan mukavilta ja tutun oloisilta.. Missäs päin te asuittekaan ja oletteko tulossa kesällä Piispalan E-afrikka päiville?
Meidän perheessä todellakin aivan ihanan hontelo ja professori tuhatkaunon oloinen ekaluokkalainen, jolla aivan mahtava "sisäinen maailmansa", jota myös nyt kirjoilla myös itsekseen ruokkii(narniat, räppääjät, akut jne.) Ja sitten tämä mahtavan tempperamenttinen ja pullean kurvikas sosiaalinen lahjakkuus, jota myös Luntsaksi kutsutaan.
Meidän perheen iskä myös näitä miehesi kaltaisia aikaansaapia tyyppejä, jolta hoituu ruo'anlaitto ja muutkin kotityöt tuosta vaan ja äiti taas enempi tällainen henkisten salojen pohdiskelija, jolta myös hoituu perheen menojen "aikataulutus" ja usein myös naapurinkin lasten hoito, koska ne lapset vaan niin mahtavaa seuraa ja seurattavaa..
Me siis asustellaan tällä hetkellä täällä Helsingin Viikissä ja kesäisin hengataan aika paljon Kymenlaaksossa ja siellä Verlan kylässä. Miun sähkisosoite on muuten parkkonen.pia@gmail.com, jos vaikka joskus treffit järkättäis, kun niin samanikäiset ja oloisetkin lapset..
Nähdään Pia kiesätapaamisessa, sinne tullaan intoa täynnä:) Lähettelen sulle jossain vaiheessa meiliä...
Lähetä kommentti